Home

En seuraa paljoakaan jääkiekkoa, ainoastaan isoja turnauksia. Nyt keväällä 2015 pelatuissa MM-kisoissa tapahtui loppuottelussa jotain joka jäi vaivaamaan mieltä. Vastassa olivat kaksi parasta joukkuetta ainakin pelikaavion perusteella arvioituna. Kanada – Venäjä.

Molemmat pelasivat hyvän turnauksen ja Kanada vielä loppuottelussakin toisin kuin Venäjä, joka romahti viimeisessä ottelussaan. Venäjän peli oli kuin varjo edellisistä ja aikamoista sähläystä, jossa pelistrategiasta tai osaamisesta ei ollut tietoakaan. Taktiikka oli hukassa ja joukkuehenki samoin.

Mitä ihmettä tapahtui?

Vuosi sitten Venäjän valmentaja sai toimitsijakiellon ja ei saanut ilmaantua vaihto-aitioon. Hän kuitenkin seurasi peliä piilotetun mikrofonin kanssa katsomosta ja antoi ohjeita valmennusjohdolle. Vilppi huomattiin ja pelin jälkeen valmentaja anoi armoa Putinilta. Presidenttiä on totuttu pelkäämään ja epäonnistumisista on joutunut kärsimään jopa aivan lähipiirissä. Oma ura ei ole edennyt tai on joutunut sivuraiteelle, syrjäytetty tai edut ovat hävinneet, pahimmassa tapauksessa omaisuus on takavarikoitu ja vankila kutsunut.

Olisiko pelko vallannut mielen?

Suomessa uutisoitiin, että Putin lentää katsomaan loppuottelua. Viime hetkellä tietoon tuli korjaus, että Putin seuraakin ottelua Sotshista. Olisiko kuitenkin pelko Putinin huomioista ja seuraamuksista vallannut pelaajien ja valmennusjohdon mielen:

– Mitä jos häviämme?
– Mitä jos emme voita?
– Mitä jos emme saa maaleja aikaiseksi?
– Mitä jos emme onnistu?
– Mitä Putin tekee?

Aiemmin pelissä ollut voimakas halu voittaa muuttuikin todennäköisesti peloksi epäonnistumisesta ja häviämisestä. Peliin sovitut taktiikat hävisivät mielestä ja pelko vaikutti suoritukseen. Pieniä negatiivisia ajatuksia, joista ehkä kasvoikin häviämisen tuska.

Pelko lamaannuttaa

Näinhän se on muutenkin. Pelko saa mielen laukkaamaan ja lamaannuttaa. Jos ihminen pelkää vaikkapa pimeää, hän haluaa siitä mahdollisimman pian pois. Jokainen pienikin rasahdus pimeästä voi olla jokin peto, joka on valmiina hyökkäämään kimppuun. Alkukantainen reaktio voi lamannuttaa ihmisen fyysisesti tai ainakin normaali logiikka ja turvallisuuden tunne häviää kokonaan. Pelkoa aiheuttava tunne halutaan poistaa mahdollisimman pian ja siitä tilanteesta halutaan pois.

Sama tapahtuu työpaikallakin. Jos pomo ei arvosta ihmisiään vaan johtaa ylimielisesti ja pelolla, hän voi saada ihmisen työpanoksen lamaantumaan ja hymyn kuolemaan. Virheistä kärsii, kaikesta pilkutetaan ja puututaan. Motivaatio häviää ja tilanne saattaa ahdistaa valtavasti ja siitä haluaa mahdollisimman nopeasti pois – joko kyseisen pomon kanssa työskenteleminen saa jäädä tai huomio kohdistuu Hesarin E-osaan. Yrityksen tai yksikön tulokselle todennäköisesti tapahtuu samalla tavalla kuin Venäjälle. Halu onnistua muuttuu peloksi ja lopputuloksena on tappio.

Tämä kaikki vain siksi, että pomon kohtaaminen aikaansaa pelkoa.

Onneksi tämä on vain blogi.
Näinhän ei voi käydä arjessa, koska diktaattoreita ei enää ole….

Hyvä pomo – virheiden pelon sijaan onnistumisen halu – ihmisiä arvostaen.

———-

Lisää ajatuksia:

http://www.liikekirjat.fi/index.php/catalog/yksinkertaista-johtamista-arvostaen/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s