Yksinkertainen on hyvin usein kaunista, sanotaan. Niin johtamisessakin.
Johtaminen kuitenkin ymmärretään sanana usein väärin tai monimutkaisesti. Johtuuko se historiasta, jossa olemme tottuneet jo koulusta asti virheiden metsästämiseen, puutteitamme on haettu jo kokeista lähtien punakynällä. Ensimmäisessä työpaikassa perehdytys on saattanut jäädä vähälle ja siitä johtuen pomo on puuttunut tekemisiin virheiden kautta. Kaikkea on lähestytty hyvin usein negatiivisuuden kautta ja mikromanageerattu tilanteessa kuin tilanteessa.
Oletamme pomoina, että tekemistä pitää lähestyä puutteiden kautta. Myyntiorganisaatiossa pitää seurata miinuslukuja raporteissa. Myyntikokouksissa pitää käydä läpi menetettyjä tarjouksia ja uppoutua historiaan ja miinuksiin. Lähestymme asiaa liian usein miinusten kautta. Negatiivisten ”pitää” asioiden läpi.
Uskoakseni luovuutta ei ole koskaan saatu aikaan tuijottamalla miinuksia tai totisella johtamisella.
Miinustelu vie mennessään liian helposti. Huomaan itsekin blogien kirjoittamisessa, että on liian helppo joskus kirjoittaa negatiivisista asioista ja puutteista. Kuten edellä aloitin itse.
Huomioi arjen positiivisiin asioihin
Uskon vahvasti siihen, että huonossakin tilanteessa on aina olemassa toinen positiivinen vaihtoehto. Huomio voidaan kääntää tietoisesti positiivisiin asioihin ja nimenomaan onnistumisiin. Onnistumisten kautta saamme luotua kivaa henkeä ja onnistumisen kierrettä organisaatioon ja kaikkiin ihmisiin. Onnistumiset luovat onnistumisia.
Onnistuminen luo uskoa omiin mahdollisuuksiin. Se tuo oikeaa ilon tunnetta ja kun onnistumiset huomataan, jokainen saa kaipaamaansa arvostusta.
Luin tänään sattumalta twiitistä ”A person who feels appreciated, will always do more than expected.”(Debi Ireland). Kyllä näin se juuri on.
Jokainen tietää itsestään miten paljon enemmän saa aikaan kun elämä hymyilee ja on kiva fiilis. Näinhän se on töissäkin ja missä tahansa arjen tilanteessa. Kiva tunne, hyvä olo ja fiilis vapauttaa energiaa ja tartuttaa sitä myös muihin. Hymy aikaansaa hymyjä.
Motivaatiosta puhutaan paljon ja senkin voi mielestäni yksinkertaistaa tästä ajatuksesta. Motivoitunut ihminen on hyvällä tuulella. Ja kääntäen hyvällä tuulella oleva ihminen on motivoitunut.
Pomon tärkein tehtävä on siis ehdottomasti pitää ihmiset hyvällä tuulella.
Ja nyt en tarkoita mitään hienoa tunne-ohjelmaa vaan arjen kommunikointia. Pomon on hyvä keskittyä excelin naputtelun sijaan ihmisten kohtaamisiin ja maisemakuukkelointiin. Olla kiinnostunut ihmisistä ja nimenomaan heidän onnistumisistaan. Kuunnella ja olla läsnä.
Hakea onnistumisia aina kun mahdollista. Kertoa ja jakaa niitä muille. Nostaa ihmisiä onnistumisilla virheiden hakemisen sijaan. Kirjoittaa niistä säännöllisesti organisaation tiedotteisiin tai rakentaa jokin epävirallinen tapa niiden esilletuomiseksi.
Jokainen kohtaaminen ratkaisee
Johtaminen ja tuloksekkaan organisaation rakentaminen ei ole tähtitiedettä. Se vaatii pomolta keskittymistä kohtaamisiin. Pomon on ymmärrettävä, että hänen tehtävänsä on saada jokaiselle ihmiselle hyvä tunne kohtaamisesta. Saada ihminen hyvälle fiilikselle. Tuntemaan positiivisia asioita.
Johtamisen tavoite on siis yksinkertainen – saada toinen hyvälle tuulelle.
Uskon, että hyvällä tuulella oleva organisaatio menestyy.
Myös tuloksellisesti.
Yksinkertaista johtamista – Arvostaen.
———-
Lisää ajatuksia kirjan muodossa – tilauslinkki ja arvostelut:
http://www.liikekirjat.fi/index.php/catalog/yksinkertaista-johtamista-arvostaen/
Ajatuksia johtamisesta - Ari Rämö 
Kiitos, Ari. Hienoa, että haluat painottaa johtamisen yksinkertaisuutta – ihmisten huomioonottamista (voisiko sanoa jopa inhimillisyyttä) ja positiivista palautetta.
Onko sinulla ajatuksia, miten kohdata tilanteet, joissa työntekijä ei kerta kaikkiaan vain ”lähde henkisesti lentoon”, vaikka häntä kuinka ruokkisi positiivisella palautteella tai muutos vain näyttää kestävän turhan pitkään? Entä miten koet, millä keinoilla esimiehet saataisiin näkemään tuo huomioonottamisen ja läsnäolemisen tärkeys (unohtamatta työntekijöiden omaa vastuuta omasta mielentilastaan)? Minkä verran mielestäsi esimiesten pitäisi tai esimiehet voivat ottaa vastuuta omien työntekijöidensä työyhteisöosaamisesta (esim henkilö, joka yrittää pilata yleisen ilmapiirin tietoisesti tai tiedostamattaan valittamalla jatkuvasti)? Miten mielestäsi näissä tilanteissa olisi hyvä toimia, jos kahdenkeskinen keskustelu asiasta ei tuota tulosta?
Aiheesi on äärimmäisen kiehtova ja kiinnostava. Haasteenahan on ensisijaisesti vain se, miten saisimme tämän hyvän asian siirrettyä käytäntöön mahdollisimman monessa organisaatiossa :).
Motivointi vaatii positiivisten asioiden lisäksi joskus tiukkojenkin rajojen asetteluja ja asioihin puuttumista. Aina ei siis voi olla mukavaa, mutta siihen pitää pyrkiä.
Inhimillisellä ja vilpittömällä ihmisen kohtaamisella useimmiten asiat kyllä hoituvat.
Jokainen ihminen vain vaatii itselle sopivan johtamistavan, niin työntekijä kuin pomokin. Sen oikean tavan löytäminen onkin se hankalin osuus.
Hyvin harvoin voin olla näin paljon samaa mieltä artikkelin sisällöstä kuin nyt. Fiilikset tarttuu ja esikuvia seurataan.
Hyvä teksti. Kun vain itsekin muistaisi sen, että rakentaa sen varaan mikä toimii, eikä aina yritä vain korjata virheitä. Onnistumiset saa aikaan aitoa hyvää tuulta. Jos tuota pomon työtä helpottaisi vielä niin, ettei koko kuorma kohdistu pomon persoonaan ja kohtaamisiin, niin voisiko sanoa että pomon tehtävä on organisoida ja luoda puitteet onnistumisille. Aina siihen ei tarvita pomon aktiivista roolia.
Tämä on just minun tapani toimia esimiehenä. Hyvä, että joku näkee tämän olevan paras tapa johtaa sekä ihmisiä, että tehtäviä!
Aihetta vielä sivuten Kauppalehti Optiossa oli tällä viikolla hyvä juttu ”Onnellisuus on vakava asia”. Artikkelia varten oli haastateltu tutkija Nick Marksia. Nostan tähän muutaman oleellisen kohdan suoraan lainattuna.
”Työstä kannattaa innostua:
* tuottavuus: työstään innostuneet työntekijät tuottavat enemmän (+31 %)
* Terveys: työstään innostuneet ihmiset ovat terveempiä (-66% sairauspoissaoloja)
* Uskollisuus: työstään innostunnet ihmiset ovat lojaaleja työnantajalleen (+32%)
* Innovatiivisuus: työstään innostuneet ihmiset ovat innovatiivisempia (+300%)
Lähde: Gallup/State of the lobal Workplace 2014”
Artikkelissa kerrotaan myös: ”Työelämän onni rakentuu yksinkertaisista asioista. Päivittäisessä työssä on tärkeintä, että saa käyttää vahvuuksiaan, oppia uutta, saa toimia itsenäisesti, ihmissuhteet töissä toimivat ja työ edistyy eli ihminen tuntee saavansa jotain aikaan. Työyhteisön tasolla on tärkeää, että johtaminen toimii, yrityksen kulttuuri kunnioittaa ihmisiä, palkkaus koetaan reiluksi, työllä on merkitystä ja työn ja muun elämän tasapaino säilyy.”
Tämä artikkeli ja nuo luvut tukevat hyvin niitä ajatuksia, mistä tässäkin on jo keskusteltu 🙂