Edellisessä blogissani käsittelin pomon tehtävää, joka mielestäni on ihmisten saaminen hyvälle tuulelle. Hyvällä tuulella oleva ihminen on motivoitunut ja päinvastoin. Pomon pitäisi siis jokaisessa kohtaamisessa saada toinen paremmalle tuulelle.
Onnistuuko se?
Jotenkin tuntuu, että pienessä yrityksessä pomon länsäolo ihmisten arjessa ja päivittäisissä työtilanteissa tekee hyvän fiiliksen luomisen mahdolliseksi. Pomolla on tuntuma koko yrityksen fiilikseen ja tunnelmaan yrityksen pienen koon kautta.
Yrityksen koon kasvaessa tuntuma arkeen vähenee ja pomo/johto etääntyy pienestä ihmisestä liian helposti. Väliin tulee organisaatiotasoja ja exceleitä. Ihmisen merkitys vähenee ja luvut tulevat tilalle. Johtamisen kohteena ei enää olekaan yksilö, pieni ihminen vaan tavallaan tunteeton organisaatio lukuineen. Usein eurot muuttuvat miljooniksi euroiksi.
Nyt täytyy todeta heti, että en vähättele lukuja lainkaan vaan uskon, että niitä tarvitaan tavoitteisiin ja toki suorituksen mittaamiseen. Vielä tärkeämpää on kuitenkin saada tavoiteluvut muutettua tekemiseksi ja sitä kautta luvuiksi tuloslaskelmaan ja positiiviseen tulokseen.
Tulos siis tehdään ihmisten kautta.
Siksi johdon fiilistuntuma on äärettömän tärkeä.
Pieni perheyhteisö toimii
Pienessä yrityksessä hyvä filis näkyy kaikille ja vaikuttaa kaikkien suoritukseen usein jopa samassa tilassa. Henki ja yrityskulttuuri rakentuu jokaisen yksiln kautta positiivisesti. Samoin vaikkapa pienessä 10 hengen organisaatiossa yhden ihmisen motivaation puute näkyy heti arjen tilanteissa ja sen jälkeen selvästi tuloksissa, matemaattisesti ehkä kymmenesosan pienempänä tuloksena. Pomon voi kohdistaa toimenpiteensä juuri oikeaan yksilöön ja kaikki muut voivat olla siinä myös tukena. Pienestä ryhmästä syntyy helposti kaikkia tukeva joukko.
Pienessä yksikössä ihmiset ovat yksilöitä, eivät kulueuroja kuten isossa yksikössä valitettavan usein
Pienessä yksikössä pomo tuntee ihmiset nimeltä, he ovat aitoja oikeita tuntevia yksilöitä. Isossa liian usein ihmiset ovat vain ylimmän johdon silmissä rivi excelissä. Rivi jota on helppo pienentää tai leikata. Pienessä yrityksessä pomo näkee selvästi, että yksilön tekeminen vaikuttaa yläriville sitä kasvattaen ja myös tulosta kasvattaen. Tekeminen muuttaa lukuja. Usein isossa yrityksessä/yksikössä ihminen on muuttunutkin kuluksi. Ei tuotoksi. Kukaan ei aidosti enää välitä. Jokainen tekee vaan sen pakollisen, koska johto on niin kaukana yksilön arjesta.
Isossa organisaatiossa voi löytyä ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä asioita paremmin ja oikein, mutta iso harmaa massa ajaa kehittämisideoiden yli. Joko sen takia, että johtoa ei kiinnosta tai kukaan ei välitä. Vain isot excelit ratkaisevat ja arjen kehittäminen unohtuu. Jopa ne aktiiviset hiipuvat kulujen ja excelien paineessa.
Kärjistäen voisi todeta:
Jos pomo miettii ihmisiä kuluina tai liian isoina massoina/lukuina yleensäkin, suunta on alaspäin.
Jos pomo näkee heidät tuottoina ja etenkin yksilöinä, suunta on ylöspäin.
Viisastelen varmaan liikaa
Moni ylläolevista asioista on itsestään selvää. Haluan vain korostaa, että on yritys/yksikkö iso tai pieni – pienen ihmisen motivaatiolla ja fiiliksellä on todella väliä. Se pitäisi olla ylimmän johdon focuksessa kaikissa tapauksissa.
Toisena asiana haluan tuoda esille, että pomon tehtävänä on huomioida isojen lukujen sijasta pienet. Jokainen iso luku rakentuu pienistä puroista ja kaiken lähtökohtana on pieni ihminen. Se nähdäänkö hänen työnsä tuottona vai kuluna on olennaista.
Näemmekö asiat positiivisesti vai negatiivisesti.
Siinä kysymys. Myös pienet ideat.
Hyvä fiilis lähtee aina yksilöstä – pienessä tai isossa organisaatiossa.
Jokainen ihminen on tärkeä. Ihan jokainen.
Muistammehan sen.
Yksinkertaista johtamista – Arvostaen.
———-
Lisää ajatuksia:
http://www.liikekirjat.fi/index.php/catalog/yksinkertaista-johtamista-arvostaen/
Ajatuksia johtamisesta - Ari Rämö 