Home

Nauramme usein ruotsalaiselle yrityskulttuurille, missä diskuteerataan asioista joskus pitkänkin kaavan kautta. Usein aivan turhaan. Asialla on nimittäin puolensa, päätöksiin haetaan aina kaikkien hyväksyntää ja asiaa mietitään joka suunnasta.

Kun päätös on loppujen lopuksi tehty, on se varmasti kaikkien hyväksymä ja sisäistämä. Jokaisen on helppo lähteä toteuttamaan sitä, koska se on jo ymmärretty ja hiottu oikeaan suuntaan. Prosessi voi kestää hieman kauemmin, mutta toteutushan kaiken ratkaisee. Se toimii.

Miten Suomessa?

Meillä liian usein edelleen pomo päättää ja kertoo päätöksensä muille. Hän olettaa, että viisaus asuu yhdessä päässä ja sen kertomalla kaikki ymmärtävät sen ja lähtevät toteuttamaan asiaa heti. Täysillä. Näinhän se toimii vain saduissa.

Liian usein pomo ei myöskään hyväksy erilaisia mielipiteitä vaan hiljentää muut tiukastikin, pahimmillaan jopa varoituksen kautta. Joko ihmiset tekevät sen mitä käsketään tai vaihtavat työpaikkaa. Pomo on valittu tehtäväänsä sen takia, että hän osaa kaiken ja kukaan muu ei osaa mitään. Hän valitettavasti olettaa, että hänen tehtävänsä on tietää kaikki. Kyseenalaistamatta.

Parhaat suoritukset syntyvät yhteistyöllä

Ei varmaankaan ole sattuma, että Suomi voitti MM-kultaa Curre Lindströmin valmennuksessa. Ruotsalaisen valmentajan johtamana, jossa yhteistyö, keskustelu ja kaikkien arvostaminen on olennaista. Ihmisistä pidettiin huolta myös kaukalon ulkopuolella ja kaikkien hyvä fiilis oli tärkeää. Asiat mietittiin yhdessä ja niihin sitouduttiin. Valmennus ei ollut sanelua tai yhden miehen show, niinkuin se edelleen valitettavan usein yrityskulttuurissa on.

Miksi emme opi, että yhdistämällä mielipiteet ja keskustelemalla avoimesti, sallimalla vastaväitteet ja toiset ideat, voimme saada paljon paremman päätöksen aikaan?

– Pelkäämmekö, että menetämme arvostuksemme muiden silmissä?
– Ajattelemmko, että meidän pitää tietää kaikki?
– Luulemmeko, että pomon rooliin kuuluu käskytys?
– Haemmeko mallia siitä kohtelusta, mitä me olemme saaneet?
– Heitämmekö ulos ne ihmiset, joilla olisi ehkä eniten annettavaa?
– Luulemmekö olevamme korvaamattomia itse?

On selvää, että pomolla on oma roolinsa. Näyttämässä suuntaa, rakentamassa strategiaa ja vuosittaisia toimenpiteitä ihmisten kanssa. Asettamassa yhteisiä tavoitteita ja tarvittaessa rajojakin.

Mutta.

Tärkein pomon tehtävä on saada ihmiset mukaan kehittämään toimintaa. Osallistumaan päivittäiseen tekemiseen ja hakemaan uusia ideoita ja ratkaisuja. Miettimään miten voisimme tehdä asiat paremmin ja ennenkaikkea helpommin. Tekemään aitoa yhteistyötä kaikkien kanssa yksipuolisen käskytyksen sijaan. Se, että pomo päättää kaiken on todellakin historiaa.

Vain osallistamalla kaikki ihmiset aidosti ja avoimesti, arvostamalla kaikkien mielipiteitä ja ideoita saadaan todellisia menestystarinoita aikaan. Enkä nyt tarkoita mitään kaikkea mahdollista hyväksyvää hörhöilyä vaan oikeata tuloksellista yritystoimintaa.

Yritystä, joka tekee tulosta ja jossa kaikki ihmiset viihtyvät.

Kaikki pomot eivät sitä ymmärrä, mutta onneksi niin. Muutenhan hyvät pomot ja menestystarinat eivät erottuisi.

Thank god it´s monday.

Arvostaen kaikkia.

—-

Lisää ajatuksia kirjasta:
http://www.liikekirjat.fi/index.php/catalog/yksinkertaista-johtamista-arvostaen/

4 thoughts on “Saako pomon kanssa olla eri mieltä?

  1. Päivitysilmoitus: Myös opettajat vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja opettelemaan! | Tornada's Blog

  2. Olen ollut 10 vuotta yritysvalmentaja ja vienyt juuri tätä ajatusta yrityksiin. Ne jotka ovat alkaneet kirjoittamallasi tavalla toimia ovat päässeet aivan eri tasolle. Heillä on työteho ja laatu kasvanut todella paljon. Jopa sairaslomia on ollut vähemmän ja väki huomattavasti sitoutuneempaa omasta halustaan, ei pakottamalla.
    Lisäksi siellä on tullut työntekijöiltä mahtavia ideoita, juuri kuten kirjoitit. Tässä vain muutama esimerkki mitä tästä seuraa. Hyvä kirjoitus. Toivottavasti moni yrityspäättäjä lukee tämän.

  3. Hyvä Ari. Sulla on rohkeutta olla nöyrästi muttei alistuvasti hyvä kapteeni

  4. Olen usein ollut havaitsevanani, että (teko)syy asialle on kiire. Kun pitää juosta palaverista toiseen ja on hirveästi tekemistä, niin keskustelulle ei vaan ole aikaa. Silloin on paljon nopeampaa vain käskyttää, ja usein sähköpostilla.

    Usein valitettavasti näin toimivat ihmiset eivät oikein edes taida asiaa tajua. Tai tiedosta, että kiirettä voisi vähentää muilla tavoilla ja saada aikaa oikeasti aitoon läsnäoloon ja vuorovaikutukseen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s