Onnistuminen työelämässä

Olin sattumalta kuuntelemassa Rovion markkinointijohtajan puheenvuoroa ja heidän menestymistään maailmalla.  Opin, että Rovio on kaikkien aikojen ladatuin peli, jättää mm. hyvin tunnetun Tetriksen kauas taakseen yli miljardin latauksen voimin (vuonna 2012).

Jäin tilaisuuden jälkeen miettimään Angry Birds-pelin syvintä olemusta…miksi ihmeessä se menestyy? Mikä saa aikaan pelin suosion?  Pelin, jossa vihaisilla linnuilla ammutaan sikoja ritsalla. Käsittämättömän yksinkertainen idea verrattuna mihin peliin tahansa.

Mikä pelissä koukuttaa, mikä saa sen uskomattoman suosion aikaan?

En ole mikään pelien ystävä, mutta olen itse pelannut esimerkiksi Haloa…siinä seikkaillaan avaruudessa ja listitään erilaisia vinkuvia örkkejä, joita ilmestyy mitä ihmeellisimmistä paikoista erilaisten aseiden kanssa. Mikä pidemmälle peli etenee, sitä kovemmat aseet vihollisörkeillä on. Pelin aikana saat pelätä ja jännittää koko ajan henkesi puolesta. Väistelet örkkejä ja suojaudut kivien taakse ja olet hiljaa kolossasi. Sinulla on 3 elämää, jonka jälkeen joudut palaamaan edelliselle tasolle tai pelin tallennettuun pisteeseen. Yrität siis selvitä, mutta koko ajan pelkäät henkesi puolesta, varot erilaisia lasereita, aseita, tökkäisyjä sekä uusia hirviömäisiä örkkejä ja uusia entistä kovempia hahmoja. Vatsalihakset ovat maitohapoilla jännittämisestä pelin jälkeen..

Mitä sitten Angry Birdissä? Otat linnun ja ammut sian taloa tai olinpaikkaa. Teet sitä niin monta kertaa kun onnistut. Kun onnistut, pääset eteenpäin seuraavaan taloon tms kuvaan. Uusilla linnuilla ammut taas ritsalla sikojen uutta erilaista olinpaikkaa. Voit aina tehdä sitä niin kauan kun onnistut. Voi halutessasi palata aina myös taaksepäin edelliseen kenttään ja onnistua paremmin.  Onnistut, onnistut ja onnistut. Tunnet iloa onnistumisistasi. Viihdyt pelin parissa. Onnistuminen koukuttaa ja pelaajan viihtymään.

Toinen pelimaailma siis perustuu pelkoon ja toinen onnistumiseen. Toisessa pelkäät kuolevasi ja toisessa yrität kunnes onnistut. Onnistumiseen perustuva peli myy ja menestyy missä kulttuurissa tahansa. Yksinkertaista ja niin aidon inhimillistä.

Voisiko tässä olla analogiaa yritysmaailmaan?

Joissain yrityksissä saat jatkuvasti pelätä työpaikkasi puolesta. Jos hieman kärjistän, sinulla on rajallinen määrä työpäiviä ja mahdollisuuksia jäljellä ja kun mokaat tarpeeksi monta kertaa, ”viikate” heiluu ja saat varoituksen. Kun saat niitä tarpeeksi, sinut irtisanotaan tai siirretään muihin tehtäviin. Pelkäät jatkuvasti, etkä uskalla ottaa riskejä. Pelkäät, etkä uskalla ottaa ongelmia esille. Pelkäät sanoa mitä ajattelet, vaikka sinulla olisi uusia ideoita. Ongelmista ei pahimmassa tapauksessa saa puhua ja niistä puhujat koetaan arvostelijoiksi.  Ihmiset ovat esimiehiä varten eikä päinvastoin.

Esimies on se ”örkki”, jota saa pelätä. Hän ei tosin tule kiven takaa vaan seikkailee palaverista palaveriin. Päivittäinen työ perustuu ”pelkoon” kuten seikkailupeleissakin. Pelkää työpaikkasi puolesta ja varo ”örkkipomoa” on päivän teema.

Älä tee virheitä niin duuni säilyy.

Voisiko töissäkin ajatella virheiden ja pelon sijaan onnistumisia Angry Birdsin tapaan?

Inhoan itse valtavasti sitä, jos joku tökkää minua virheestä tai puuttuu epäolennaiseen asiaan. Inhoan, jos koen pelkääväni työssäni. Haluan ottaa riskejä, kehittää uusia asioita ja onnistua ilman pelkoa esimiehen haukuista tai tökkimisestä.  Haluan rakentaa uutta, haluan onnistua uusissa asioissa. Haluan, että työ on hauskaa ja viihdyn siinä. Haluan rakentaa sen onnistumisten päälle ja vain niistä koen ylpeyttä ja iloa. Onnellisuutta.

Jos minä ajattelen itsestäni näin, voisiko asia toimia myös kaikkien suhteen samalla tavalla.

Voisiko siis työelämässä  ottaa oppia Angry Birdsistä. Voisiko ihmisillä olla virheiden hauan ja pelon sijaan onnistumisen elämyksiä? Voisiko jokaisessa työpäivässä olla pieniä onnistumisia normaaleissa työtehtävissä? Voisiko virheiden sijaan työ perustua henkilön vahvuuksiin? Voisiko työssä olla päivittäisten onnistumisen kautta onnellinen?

Vastaus on yksinkertaisesti KYLLÄ.

Kysymys on vain siitä, rakennetaanko ihmisten onnistumisia systemaattisesti vai tapahtuuko se sattumalta.

Haluan jatkossa pitää huolen siitä, että organisaatiossani on päivittäin työssään onnistuvia ihmisiä. Ihmisiä, jotka onnistuvat arjen pienissä asioissa. Ihmisiä, jotka työpäivän päätteeksi ovat hyvällä mielellä. Ihmisiä, joita johdetaan onnistumisten kautta vielä parempiin onnistumisiin.  Ihmisiä, jotka onnistumisten kautta ovat entistä luovempia. Ihmisiä, joilta tulevat parhaimmat ideat ja joille tulevaisuutemme rakentuu.

Sillä…..onnistuessaan ihminen on onnellinen ja rakentaa työssäänkin ympärilleen onnistumisia. Monistaa hyvää oloa ja onnellisuutta. Antaa jokaiselle syyn ja tarkoituksen arjessa jaksamiselle.

—–

Juuri siitä on menestyvän yrityksen arjessa kysymys:

Monistetaan onnistumisia ja onnellisuutta työelämässä 

 Asia on helppo oivaltaa em. pelianalogian ja oman motivaation kautta, mutta olennaista on johtaa esimiehenä onnistumisen kulttuuria aktiivisesti, eli:

 Mitä minä teen ihmisten onnistumisten eteen tänään?

– miten saan ihmiset kokemaan onnistumisia?

– miten saan ihmisten onnistumiset esiin?

– miten he huomaavat minun huomanneen ne?